Oikomishoidot lapsilla

Hampaisiin ja purentaan kohdistuvat oikomishoidot on syytä tehdä silloin, kun niiden kehitykseen voidaan vielä vaikuttaa eli nuorella iällä. Tavallisimmin hoitojen aloittamisikä on 9 - 12 vuotta, jolloin tapahtuu maitohampaiden vaihtuminen ja leukojen kuin myös hampaiden kehittyminen on vielä käynnissä. Myös aikuisilta myös voidaan korjata hampaiden ja leukaluiden asentovirheiden aiheuttamia ongelmia jälkikäteen, mutta heidän tapauksessaan hoitomuoto on mahdollisesti kirurginen.

Oikomishoitoihin päättyviä suun alueen ongelmatapauksia ovat hampaiden kehityksen ja puhkeamisen häiriöt, purentaelinten poikkeavuudet, onnettomuudet ja hampaiden poistot sekä huuli- ja suuhalkiot. Purentaelinten poikkeavuuksiin luetaan mm. leukojen koon epäsuhta tai virheet, hammaskaarien välisen suhteen poikkeama ja hampaiden sijainnin ja asennon poikkeamat. Myös kun suunnitellaan hammasproteesien käytön aloittamista, mahdollisesti sitä ennen tarvitaan oikomishoitoja.

Itse oikomishoidossa suun alueen virheistä johtuvia purentahäiriöitä korjataan erilaisin kojein, jotka ovat joko irrallisia tai kiinteitä. Purentahäiriöitä korjataan nuorilla yrittämällä ohjata leukojen kasvua haluttuun suuntaan, sekä muokkaamalla väärin kasvavan hampaan asentoa tai paikkaa. Tällaiset hoidot tarvitsevat aikaa ja kärsivällisyyttä. Aikuisilla kirurginen hoito on kallista ja sisältää omat riskinsä. Tämän takia suun alueen ongelmat on hyvä hoitaa jo nuoruudessa.

Purentahäiriön oireet

Purentahäiriön seurauksena, lapsella voi ensioireina olla päänsärkyä. Melko tavallisesti voi esiintyä myös korvien tinnitusta sekä korvien lukkoon menoa. Osalla ongelma on hampaiden narskuttaminen esimerkiksi öisin ja mahdollisesti siitä johtuva vihlominen. Leukojen lonksuminen ja kivut leukanivelissä ovat myös yksi yleisimmistä oireista. Useimmiten purentavirhe on silmiin pistävä ja saattaa henkilölle itselleen olla epämiellyttävä piirre omassa ulkonäössään.

Oikomishoitoon hakeutumiseen vaikuttavat niin toiminnalliset kuin esteettiset seikat. Pahimmillaan purentavirheet aiheuttavat oireita leukanivelissä, kuten kipuilua ja vaikeuttavat syömistä ja osalla kommunikointia. Toisilla purentavikojen aiheuttamat poikkeavuudet omassa ulkonäössä koetaan epämiellyttäviksi ja ne halutaan korjata. Nykyäänkin hoito painottuu enemmän esteettisten haittojen hoitoon, mutta aikataulutus saisi yhä enemmän keskittyä purentavikojen ehkäisyyn ja niiden aiheuttamien haittojen hoitoon jo nuorella iällä.

Purentavirheen aiheuttaja

Jotkut tarvitsevat oikomishoitoja onnettomuuksien seurauksena, kun taas joillekin oikomishoidon tarve voi kehittyä jonkin sairauden, kuten nivelreuman tai muun yleissairauden yhteydessä. Osalla hoidon tarve määräytyy kuitenkin pelkästään perintötekijöiden ja sattuman sanelemana, kuten esimerkiksi silloin, kun kyseessä on synnynnäisestä huuli- tai suulakihalkiosta. Kuitenkin yhtä tärkeänä tekijänä pidetään purentalihaksiston heikkenemistä, joka on yhteydessä ihmiskunnan kehitykseen, minkä takia purentavirheet ovat yleistyneet nykyihmisillä

Diagnoosi

Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus kuuluu perusterveydenhuollossa toimivalle hammaslääkärille. Varsinaisen oikomishoidon arvio tapahtuu hammaslääkärin toimesta maitohampaiston ensimmäisessä tai toisessa vaihduntavaiheessa. Tällöin tehdään lähete oikomishoitoon. On olemassa 10-portainen luokitusasteikko. Vaikea-asteisimpiin eli 10 - 8 luokkiin kuuluvat vaikeat kehityshäiriöt tai onnettomuuden jälkitilat, sekä huuli- ja suuhalkiot. Kiireellisimmät lähetetään hoitoon nopeammin, kun taas luokan 7 purentavirheistä hoidetaan mieluusti ne, joiden arvioidaan pahentuvan ajan myötä.

Purentavirheiden hoito

Oikomishoito on kärsivällisyyttä ja sitoutumista vaativa prosessi. Luuston muokkaaminen voi halutun tuloksen saavuttamiseksi tarvita vuosia kestävän hoidon. Useimmiten hoitona yleensä käytetään kiinteitä oikomiskojeita, jotka kiinnitetään pysyvään hampaistoon. Kiinteissä oikomiskojeissa hampaiden siirto tapahtuu liimaamalla itse hampaisiin kyseiset laiteet. Suun sisällä näitä kojeita yhdistää kaarilanka eli joustava metallilanka, joka toimii vetävänä voimana hampaiden muokkaamisessa. Yleisnimitykseltään näitä on tituleerattu hammasraudoiksi. Lisävoimana kiinteissä kojeissa voidaan käyttää myös kumi- tai muovirenkaita tai jousia, jotta hampaisiin kohdistuva veto suurenisi.

Leukojen kasvuun vaikuttaminen nuorella iällä tapahtuu yleisesti niskavetoa käyttämällä. Nimensä mukaisesti niskan takaa kiertävä kumiveto kiinnitetään hampaisiin ja sen tarkoitus on ohjata leukojen kasvua ja muokata hampaistoa. Niskaveto on varsin näkyvä koje, joten helpotukseksi sen käyttö tapahtuu pääasiassa öisin. Se on itse irrotettavissa ja helposti kiinnitettävissä takaisin paikoilleen kun nukkumaanmenoaika lähestyy. Irrotettavia laitteita käytetään enemmän varhaisvaiheen hoidossa ja jälkihoidossa, jotta varmistetaan onnistuneen hoidon pysyvyys.

Aikuisilla yksittäisen hampaan helppo korjaus voi viedä pari kuukautta mutta laajat hoidot ja nuorten hoidot voivat kestää muutamia vuosia. Hammaslääkärillä tapahtuvat hoitokerrat toistuvat noin 4 - 5 viikon välein, jolloin tarkastetaan hoidon eteneminen ja tehdään tarvittavat muutokset. Hoidon jälkeen eli kiinteiden kojeiden irrottamisen jälkeen varmistetaan ja ylläpidetään hyvä lopputulos vielä vähän aikaa pidettävillä irrotettavilla hammaskojeilla. Vaikeissa tapauksissa voidaan joskus tarvita kirurgisia toimenpiteitä oikomishoidon rinnalla.

Aikuisten oikomishoitoina ei voida enää käyttää apuna luuston kasvun ohjailua. Senpä takia heillä purenta korjataan hoitamalla luuston epäsuhta herkemmin kirurgisesti. Kuitenkin, varsinainen oikomishoito onnistuu myös aikuiselle. Heillä tarvittavat kudosreaktiot alkavat vain hitaammin kuin lapsilla yleensä. Ikä ei vaikuta oikomishoitojen aloitukseen, mutta iäkkäämmillä esiintyvät yleissairaudet ja luustosairaudet, kuten osteoporoosi voivat vaikuttaa hoitomuotojen valintaan.

Purentavirheiden hoidon seuranta

Aktiivisen hoidon aikana hammaslääkärikäynnit tapahtuvat tasaisesti 4 - 5 viikon välein. Hoidon onnistumisen jälkeen, kun irrallisista oikomiskojeistakin on päästy eroon, ei ole syytä jatkaa seurantaa.

Purentavirheiden perinnöllisyys

Purentahäiriöt ovat osaksi perinnöllisiä.

Yleisyys

Purentahäiriöt ovat nykyisellään varsin yleinen ilmiö. Yleistymisen taustalla on purentalihaksiston heikentyminen ihmiskunnan kehityksen myötä. Aikuisilla oikomishoidot ovat myös yleistyneet vuosien saatossa. Syinä pidetään hammashoidon parantumista sekä sen rinnalla lisääntynyttä vaatimustason kohoamista. Oikomishoidot ovat yhä useammin osa hampaita koskevaa kokonaishoitoa.

Ennuste

Purentahäiriöt eivät vaikuta yksilön ennusteeseen.

Lähteet:

Pirinen S, 2004. Ortodontia: Therapica Odontoligica

Arte S, 2004. Aikuisortodontia: Therapica Odontologica

Virolainen K, 2004. Yleistä ja kiinteiden kojeiden osat: Therapica Odontologica

Thesleff I, 2004. Oikomishoidon biologiset perusteet: Therapica Odontologica

Varrela J & Alanen P, 1999. Oikomishoidon indikaatiot ja ajoitus: Lääkärilehti; 1999;54(28):3445

Hampaiston oikomishoito - YTHS