Auta lastasi nukkumaan hyvin

Unen puute aiheuttaa lapselle monenlaisia ongelmia. Mieliala muuttuu kärttyisäksi ja alakuloiseksi, keskittyminen on hankalaa ja energisyys muuttuu jaksamattomuudeksi. Kierre on valmis, kun vanhemmat itsekin valvovat lapsen unettomuuden huolestuttamina.

Säännöllinen arki. Sopiva määrä toimeliaisuutta. Läheisyyttä ja huolenpitoa. Siinä hyvät lähtökohdat lapsen hyville unenlahjoille.

”Tavoite on kymmenen tuntia”, sanoo lastenpsykologi Marjo Kankkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. ”Lapset ovat tietysti yksilöitä, mutta yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että lapset nukkuvat liian vähän.”

Kankkonen huomauttaa, että unen tarve ei vähene murrosikäisilläkään, vaikka valvomisen tarve kasvaa. ”Riittävä ja säännöllinen yöuni on tärkeää oppimisen, muistin, kasvun ja tunne-elämän kehittymisen kannalta.”

”Lapsen säännöllisen nukkumisen kannalta tärkeintä on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kun lapsi on hyvin ravittu ja tuntee olonsa turvalliseksi, ja kun hän päivän aikana on purkanut energiaansa leikkimällä ja liikkumalla, illalla varmasti väsyttää.”

Sänky on lapsen pesä

Kankkonen kertoo, että lasten nukahtaminen vaihtelee ikäkausittain. Vauvat heräilevät yleensä muutaman kerran yössä, ja kahden vuoden molemmin puolin lapsi vastustaa nukkumaanmenoa, koska hän ei tahtoisi erota vanhemmastaan. ”Sängyn pitäisi merkitä lapselle tuttua ja turvallista pesää, johon on mukava mennä ja jäädä hakemaan unta ihan rauhassa. Parivuotiaan kanssa voi kyllä helposti tulla tavaksi, että isä tai äiti menee lapsen luo, kun tämä kutsuu, eikä lapsi nukahda, ennen kuin jompikumpi vanhemmista on vieressä.” Kankkonen tähdentää, että vanhempien pitäisi tukea lastaan tottumaan iltaeroihin, nukahtaminenhan on luonnollinen asia.

Leikki-ikäisen lapsen mielikuvitus on vilkas, minkä seurauksena erilaiset pelot lisääntyvät. Päivän tapahtumat tulevat illalla mieleen, ja rauhoittuminen vaatii aikaa. Nukkumaanmeno saattaa pelottaa, ja lapsi voi yöllä nähdä painajaisia. Kankkonen korostaa, etteivät painajaiset ole vaarallisia.

”Vanhemman on tärkeää osata ottaa lapsen pelko vastaan, ottaa hänet lähelleen ja vakuuttaa, ettei ole mitään hätää.”

Kouluikäisen nukahtamista voivat haitata monenlaiset harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja kouluun liittyvät huolet. Väsyneenä huolen tunne voimistuu. Silloin vanhemman on ymmärrettävä keskustella lapsen kanssa ja autettava keksimään ratkaisuja. ”Kun lähestytään teini-ikää, nukkuminen voi alkaa tuntua hukkaan heitetyltä ajalta, koska kaikki muut ovat juuri silloin jossain virtuaaliyhteisössä chattaamassa tai telkkarista tulee jotain aivan ehdotonta.”

Tärkeät nukahtamisrituaalit

Hyvän yöunen pohjustamiseksi perhe-elämän olisi rauhoituttava hyvissä ajoin ennen sänkyyn menoa. Erilaiset rituaalit – iltapala, peseytyminen ja perheen pienimmille iltasatu – ovat tärkeitä siirtymätoimia aktiivisesta päivästä kohti rauhallista yötä. Kankkosen mukaan isommilta lapsilta pitäisi kieltää tietokone- ja videopelit ennen nukkumaanmenoa, koska pelit stimuloivat aivoja, eivätkä edistä mielen rauhoittumista.

Pienelle lapselle iltasatuhetken läheisyys isän tai äidin kanssa merkitsee perusturvallisuutta ja rakkautta. Vaikka päivä olisi ollut kuinka kaoottinen tahansa, rauhoittuminen vanhemman kainaloon tasoittaa mielen. ”Iltasadun lukemiselle ei ole alaikärajaa. Vauvan kanssa loruilu ja lauleskelu ovat iltasadun esiasteita. Jo paljon aikaisemmin kuin lapsi itse puhuu, hän ymmärtää äänen sävyjä ja rytmiä sekä kuvien ja puheenkin sisältöä. Kävelyä harjoitteleva taapero todennäköisesti hakee itse hyllystä lempikatselu- tai satukirjansa mukaan unipuuhiin.”

Kankkonen kehottaa välttämään liian jännittäviä satuja iltaisin. Sadun jännittäviä kohtia voi myös lieventää pysähtymällä juttelemaan niistä lapsen kanssa.

Myös unilelu on lapselle tärkeä. Sen tuttu muoto ja tuoksu viestittävät lapselle lohtua ja turvaa. Ottaessaan rakkaan nallen, pupun tai unirievun kainaloonsa lapsi loihtii itse itselleen turvallisen ilmapiirin. Unilelu otetaan tietysti mukaan myös kyläreissuille ja lomamatkoille.

Kun lapsi on hyvin ravittu ja tuntee olonsa turvalliseksi, ja kun hän päivän aikana on purkanut energiaansa leikkimällä ja liikkumalla, illalla varmasti väsyttää.

Pelisäännöt selviksi

Unen puute aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Mieliala muuttuu kärttyisäksi ja alakuloiseksi, keskittyminen on hankalaa ja energisyys muuttuu jaksamattomuudeksi. Unen puutteesta voi seurata päänsärkyä ja koulumenestys voi kärsiä. Kierre on valmis, kun vanhemmat itsekin valvovat lapsen unettomuuden huolestuttamina. ”Tilapäinen unettomuus on tavallista, ja se voi johtua eri syistä. Mikäli univaikeudet jatkuvat, vanhempien kannattaa pyytää apua joko neuvolasta tai lastenlääkäriltä”, Kankkonen opastaa.

Liian lyhyt yöuni haittaa koulutyötä, yleiskuntoa ja jaksamista. Univaje voi olla syynä oppimisvaikeuksiin, masentuneisuuteen ja äkkipikaisuuteen.

Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä isompia erimielisyyksiä nukkumaanmenokin aiheuttaa. Miten murrosikää lähestyvän lapsen saisi ajoissa siirtymään televisioruudun tai tietokoneen äärestä omaan sänkyyn?

”Lapselle kannattaa selittää, että uni on välttämätön asia, ja että vanhempana aiot huolehtia, että hän saa sitä riittävästi – pitipä tämä huolehtimisestasi tai ei. On sovittava selkeät pelisäännöt, joihin teinikin sitoutuu. Säännöt kotiintuloajoista ja televisionkatselusta ja tietokoneella olemisesta kirjataan yhdessä paperille. Sen jälkeen erillisneuvotteluja ei joka ilta tarvita, vaan aikuinen valvoo, että nuori noudattaa sääntöjä.”

Patja ja sänky lapsen mukaan

”Hyvä patja on hengittävä, ryhdikäs, joustava ja helposti pestävä”, neuvoo Unikulman fysioterapeutti Tuomas Turja. Vuode-ergonomian asiantuntija laskee, että lapselle on hankittava neljä patjaa ennen kahdeksattatoista syntymäpäivää. Se viimeinen lähtee lapsen mukana maailmalle.

”Sekä vauvat että isommatkin lapset hikoilevat nukkuessaan. Tämän takia lapsen patjan pitää olla huokoinen ja hengittävä. Materiaalin on lisäksi oltava sellaista, että lika irtoaa pinnasta kevyesti suihkuttamalla.”

”Paras päällyskangas on tiivis, pölyämätön puuvilla. Päällyksen on kestettävä vesipesu 60 asteessa. Lapsen vuodevaatteita valittaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, etteivät ne sisällä allergisoivia ainesosia.”

"Patjan korkeus on tärkeä seikka."

Lapsen kasvaessa patjakin vaihtuu. Turja muistuttaa, ettei lapselle pidä antaa vanhempien vanhoja vuodevarustuksia, vaan hänelle on hankittava omat, uudet vuodetekstiilit noin vuoden välein ja uusi patja keskimäärin neljän vuoden välein.

”Vanha patja on sekä epähygieeninen että käytössä kulunut. Sama koskee tietysti petauspatjoja, tyynyjä ja peittoja. Pintamateriaalien kulumisen ja kimmoisuuden häviämisen myötä käyttöominaisuudet heikkenevät.”

Pientä vauvaa Turja nukuttaisi mieluiten lohkovanupatjalla. Ensimmäinen patjanvaihto tapahtuu silloin, kun pieni leikki-ikäinen siirtyy pinnasängystä isompaan vuoteeseen. Ikää tässä vaiheessa on yleensä pari, kolme vuotta ja painoa 10−12 kiloa. Leikki-ikäiselle Turja suosittelee tiivistä vaahtomuovipatjaa, jonka päällä on kimmoisa eterlon-kerros. ”Tällainen patja on ryhdikäs, joustava ja hengittävä.”

Seuraavan kerran patja vaihtuu kouluiässä, kun lapsi painaa 30−40 kiloa. Tähän vaiheeseen Turja suosittelee laadukasta vaahtomuovipatjaa. ”Patjan korkeus on tärkeä seikka. Jos patja nousee sängyn reunoja korkeammalle, mikään ei estä lasta putoamasta sängystä. Patja ei saa liian kova eikä liian pehmeä. Kovalla alustalla lapsi nukkuu huonosti. Jos pehmeä patja painuu kuopalle lapsen alla, epäterveellinen asento rasittaa selkänikamia.”

Viimeisen kerran lapsi saa uuden patjan lähestyessään murrosikää. ”Kasvavan nuoren patjaksi suosittelen joko joustinpatjaa tai runkopatjaa.”

Runkopatja on Turjan mielestä paras vaihtoehto sekä tilankäytön että kestävyyden näkökulmasta.

”Kasvavan nuoren patjan pitäisi olla vähintään 90 senttiä leveä. Tämänkokoinen runkopatja ei vaadi enempää pinta-alaa kuin 80-senttinen patja sänkyineen, mutta takaa nukkujalle levollisemman yöunen, kun kääntymiselle ja erilaisille yksilöllisille nukkumisasennoille on riittävästi tilaa.”

”Päiväsaikaan runkopatja toimii sohvana ja löhöilypaikkana. Todennäköisesti se palvelee nuorta pitkään vielä senkin jälkeen, kun hän on lentänyt pesästä omaan opiskelijaboksiinsa.”

Lopuksi Turja muistuttaa, että kaikenikäisten lasten nukkumisterveyden kannalta olennaista on puhtaus. Helposti pestävä sijauspatja kuuluu vuoteen vakiovarusteisiin samoin kuin pesua kestävä tyyny, peitto ja päiväpeite. Tiheä tuuletus ja lakanoiden vaihto pitävät sängyn raikkaana ja edistävät osaltaan lapsen hyvää unta.

Lähde: MLL, Nyt nukkumaan – vinkkejä vanhemmalle.

Teksti Paula Launonen