Esikoisesta kuumeilevia!

[Enia]

En ainakaan huomannut, että täällä tällaista keskustelua olisi, niin aloitinpa sitten uuden.

Eli täältä varmaan löytyy muitakin esikoisesta haaveilevia, olisi mukava jakaa teidän kanssa ajatuksia vauvakuumeesta ja yrityksestä. Mukaan siis keskusteluun vain kaikki, joilla esikoinen olisi toiveissa!

Kerrothan kiertopäivät ja yrityskerrat, niin voin vaikka tehdä jotain listaa meistä esikoisesta kuumeilevista!


Kuumeilevia:

Diamond
Enia
HelmiEnkeli
Kukkis84
Lumia81
MeilleLapsi?
Norico
Nöpsö_01
Peri86
Rosmariini-86
Sonkkuli
Sonnet82
Wauva

Plussanneet:

Puppe88
Lumihiutale26

[Enia]

Kerronpa alkuun hieman itsestäni:

Eli miehen kanssa jätettiin ehkäisy lopullisesti pois viime marraskuussa, sitä ennen käytettiin vaihtelevalla menestyksellä. Nyt siis yrityskerta 3 lähtee käyntiin ja kp 2/27. Nyt yritän nauttia viimeisistä kuukautisista pitkään aikaan. Päätin, että ensi kierrosta tärppää

Itsellä ikää on vasta 20 vuotta, miehelläni 24. Yhdessä ollaan eletty kolme vuotta ja nyt on tullut meille aika perheenlisäyksen, parin vuoden vauvakuumeilun jälkeen.

Jos tässä nyt jotain...

[Kristiina80]

Enia: Riippuu tietty mitä ikäluokkaa edustat, mutta ainakin n.30v. ensikertalaiset-ketju löytyy ja +30v. ensiyrittäjät-ketju. Tuolla ensin mainitussa ikähaarukka taitaa olla siellä 27-32v., toki jos nuorempi olet, niin sitten näistä kumpikaan ei ole oikein sinulle sopiva. Mutta onhan täällä parikin ketjua nuorille kuumeilijoille.

Tervetuloa joka tapauksessa ja tsemppiä yritykseen!

[Enia]

Kristiina80: Juu, taisin jo omassa toisessa viestissä vastata tuohon sinun viestiin, eli olen hieman eri ikäluokkaa ja noita "nuoret kuumeilijat" keskusteluja en oikein tuntenut omakseni. Halusin, että olisi keskustelu, joka ei ole sidottu mihinkään ikäluokkaan, vaan voisi keskustella eri ikäisten ihmisten kanssa. Toisi ehkä keskusteluihin erilaista "väriä", kun olisi monen ikäistä, kokoista ja eri elämäntilanteissa, kuitenkin kaikilla sama päämäärä. Mutta jos tämä keskustelu ei saa tuulta alleen, niin ei se mitään... Yritytetty kuitenkin on.

[HelmiEnkeli]

Moikka Enia!!

Eli täälläkin haaveillaan esikoisesta. Kohta täytän 20 eli aika samaa ikäluokkaa ollaan. Mulla on nyt menossa yk1 ja kp29/32 eli ens maanantaina pitäis menkat alkaa ja sit käynnistyy yk2. Ei kyllä oo mitään raskausoireita niin oletan kyllä et ei oo tärpänny mutta maanantainahan sen näkee sitten. Ainiin ja mun mies on myös 24vuotta.

[Enia]

Hei HelmiEnkeli! Mahtavaa, kun tulit mukaan!

Nyt toivotaan vain parasta, että ois tärppi käyny. Itsellä oli ensimmäisestä yrityskerrasta toivo niin korkealla, että mieli teki ihan tepposiaan ja kaikki raskausoireet itsestäni olevinaan tunnistin. Korkealtahan sitä sitten tiputtiin, kun kuukautiset alkoi. Viime kierrosta en edes bongannu ovista ja en sitten tosiaan uskonut ollenkaan raskautumisen mahdollisuuteen.

Onko teillä ollu kauankin vauvakuumetta ilmassa? Entä kuinka teillä kävi päätös siitä, että "nyt on sen aika"?

[HelmiEnkeli]

Vuonna 2007 marraskuussa mies sano ekaa kertaa kuumeilevansa ja itse olin kauhuissani, koska oon aina ajatellu että en tee lapsia. Maaliskuussa ehkäsy vain jäi pois ja ajattelin että lapsi voi tulla jos on tullakseen sitä enempää ajattelematta ja syyskuussa tulin sitten raskaaksi mutta marraskuussa se meni kesken. Sen jälkeen ittelleni tuli vauvakuume, hoivavietti heräs. Nyt siis yk1 meneillään mutta en tikuttele tai muuta paitsi sillon tällön oon nyt muutaman viikon greippimehua juonut.

[HelmiEnkeli]

Mites teillä tää vauvakuumeilu alko? Kumman ehdotus se oli sun vai miehen?

Mulla siis on silleen että aina ajattelin etten ikinä halua lapsia ja siinä uskossa on koko perheeni ja suku sekä ystävät joten kaikille varmasti tulee olemaan tosi suuri järkytys jos joskus ilmoitan olevani raskaana. Ennen olin kova myös juhlimaan mutta enää en, jotenki ei vaa osaa kun toi lapsi pyörii mielessä.

[HelmiEnkeli]

Piti vielä kysyä että miten te päätitte että nyt on lasten aika?

Vitsi en tiiä mitä tekis ku toi mies on kavereidensa kanssa juhlimassa.

[Enia]

Osanotot keskenmenosta! Ollut varmasti kova paikka. Saanko kysyä millon tämän keskenmenon huomasit (mikä rv)? Tuliko alkio itsestään pois vai jouduitko kaavintaan/lääkkeelliseen tyhjennykseen?

Myö ollaan kuumeiltu jo varsin pitkään. On puhuttu suhteen alusta lähtien, että nuorena tehdään lapsia. Miehellä oli takarajana, että kaikki lapset (eli miehen mielestä kaikki 2 (mie haluan enemmän, mutta ei kerrota vielä miehelle)) on tehty ennen kuin hän on 28.
Nyt syksyllä jo luultiin, että olin tullut "vahingossa" raskaaksi. (Mitenkään kovin säntillisiä kumin käyttäjiä ei oo koskaan oltu, siksipä tuo ei ois ollu kovin yllätys.) Miulla yleensä on hyvin säännöllinen kierto, mutta jostain syystä tuolloin miulla oli kuukautiset 5 päivää myöhässä. Tein testin, joka näytti negaa ja seuraavana päivänä alkoi kuukautiset. Taidettiin molemmat siinä sitten itkua tihertää, niin pahalta se tuntui, etten sitten ollutkaan raskaana.
Tämän jälkeen asiasta puhuttiin ja päätettiin, että eiköhän esikoinen ole tervetullut meille. Eli yhteinen päätös se sitten oli. Mie varmaan oon vieny tätä asiaa eteenpäin, mutta kyllä se mieskin kuumeilee (vaikkei sitä kyllä aina myönnäkään).

Miulla on kans kuumeilun myötä menojalka lopettanu vipattamasta. Alkoholia en enää juuri juo ja mikään yöelämä ei enää juuri kiinnosta. Nytkin mies on erään bändin keikalla, mie kiltisti oottelen kotona, milloin soittaa, että pitäis tulla hakemaan.

Mitä luulet, miten siun perhe ja ystävät suhtautuu, kun kuulee siun raskaudesta? Entä miten miehen perhe? Nyt varsinkin, kun heillä ei ole mitään aavistustakaan...

[Enia]

"HelmiEnkeli:Piti vielä kysyä että miten te päätitte että nyt on lasten aika?

Vitsi en tiiä mitä tekis ku toi mies on kavereidensa kanssa juhlimassa."


Mie en oikeastaan varsinaisesti tiiä, miten se päätös sitten synty. Se vaan tuntui oikealta. Meille oikealta. Sen mie tiiän, että järkytyksenä tämä monelle lähimmäiselle tulee. Miekin kun vielä opiskelen. Mutta jostain käsittämättömästä syystä tämä tuntuu nyt oikealta. (ja mie koko ajan toistan itteäni... )

Nyt soitti mies, että saa mennä hakemaan. Hyvää yötä!

[HelmiEnkeli]

Mulla oli ultra rv8+3 eikä siellä löytynyt enää elävää sikiötä ja lääkkeellinen tyhjennys sitten tehtiin.

Olihan toi keskenmeno vaikee paikka mutta mun sairauden takia kaikki mun raskaudet tulee olemaan riskiraskauksia, niin tiesin alusta alkaen että jotain voi mennä pieleen, ni ei ollu niin kova järkytys. Aina varaudun siihene että lapasi voi kuolla kohtuun vaikka viikkoja oliskin jo paljon ja keskenmenot on aika "normaaleja". Raskaudesta pystyn nauttimaan ilman suurempia pelkoja koska hoito nykyään on niin hyvää ja oikeella lääkityksellä pitäis raskauden sitten olla melko normaali, kuhan se alotetaan suhteellisen ajoissa ettei mitään kerkee tapahtumaan.

Onneks kuitenkin sitten jos ja kun tuun raskaaksi niin on lääkärikäyntejä ja muita enemmän et seurataan sitten tarkemmin että kaikki on varmasti hyvin.

Luulen että kun äitille kerron että oon raskaana niin järkytyksen jälkeen se on innoissaan ja juoruu kaikille asiasta. Isälle raskaus saattaa olla kova pala mutta ei se vihaa tai muutakaan ulospäin näytä. Varmaan tutkii rattaita ja turvaistuimia sitten, että onhan ne varmasti turvallisia vauvalle. Kavereista en osaa sanoa, varmaan ei usko ihan heti että oon raskaana ja luulen että sellaset kaverit sitten saattaa vähän jäädä joilla ei ittellään oo muksuja.

Sukulaiset kun kuulee raskaudesta niin alkaa varmaan vaatteita ja leluja tulee ovista ja ikkunoista.

[lumihiutale26]

Taidan liittyä tähän esikoiskeskusteluun...pitkäkiertolainen olen ja odotan että edes jotain tapahtuisi, menkat tai plussa

Meillä kuumeilu alkoi salakavalasti kun on paljon lsukulaisten apsia aina hoidossa.
Opiskelu tai muiden mielipiteet ei kuumeilua haittaa, enemmänkin "nälkä kasvaa syödessä", eli yritys (6kk) on tehnyt vain varmemmaksi!
pienenä hidasteena matkassa epäsäännöllinen kierto joten ovista ei pysty bongaamaan (jos tapahtuukaan...)
HelmiEnkeli: Voimia ja uskoa uusiin raskauksiin!
Enia: menojalka hidastaa tahtiaan mutta eiköhän se ole tarkoituskin niin pysyy sitten pikkuisen perässä kun aika on

[Enia]

Tervetuloa Lumihiutale26! Tuo pitkä kierto ei varmasti ainakaan helpota tätä urakkaa. Mutta eiköhän se plussa sieltä jossain vaiheessa ainakin tule siihen testiin!! Toivotaan. Kerrotko kp:t ja yk:t, niin laitan listalle (jos haluat)...

HelmiEnkeli: Ihanaa, kun olet noin positiivisella asenteella mukana, vaikka tiedät, että helppoa ei tule olemaan. Niin sitä pitääkin. Voimia siulle!
Onko vieläkään oireita suuntaan tai toiseen?

Meillä anoppi jo ilmoitti, että toivottavasti ei meille vielä pitkään aikaan ole tulossa lapsia (ei siis tiedä meidän yrityksestä). Että odotan vain innolla sitä hetkeä, kun anoppi kuulee raskausuutisen.

[lumihiutale26]

Liityn teidän listalle, vaikka vähän vaikeaa tosiaan sanoa tota normaalikiertoa...heh.
kp 81/? ...yk 5

Enia: unohda anoppi ja sukulaiset! suku on pahin...
itse en ole puhunut kenellekkään mitään yrityksestä. vaikka vauvakuumeen näkee kaikki kilometrin säteellä.