Luuston tiedetään vahvistuvan noin 25 ikävuoteen asti, joten sillä, mitä lapsi syö ja miten hän liikkuu, on suuri merkitys luuston tulevaisuudelle. Suomen pitkä ja pimeä talvi ei tarjoa parhaita mahdollisia eväitä luuston kasvuun. D-vitamiinia tarvitaan lisää, ja sen luonnollinen lähde on ravinto.
”Matala D-vitamiinipitoisuus vaikuttaa siten, että kalsium ei mineralisoidu luustoon. D-vitamiinitason laskua on mahdoton havaita muulla tavalla kuin verikokeella, sillä se ei aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia”, kertoo elintarviketieteiden tohtori (ETT) Heli Viljakainen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolta. ”D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä lapsilla selvimmät ulkoiset merkit ovat alaraajojen heikot lihakset, voimattomat jalat ja jalkojen asentovirheet. He saattavat olla hyvin alttiita infektioille. Jos lapsi ei saa riittävästi D-vitamiinia, hänen kasvunsa hidastuu ja hän ei saavuta yhtä suurta huippumassaa kuin optimiolosuhteissa”, hän jatkaa.
Viljakainen tutki väitöskirjassaan vuonna 2008 suomalaisten D-vitamiinin saantia. Nuorimmat tutkitut olivat 11–12-vuotiaita tyttöjä. Tässä ryhmässä havaittiin vuodenaikaisvaihtelua veren D-vitamiinipitoisuudessa ja luunmuodostusmerkkiaineen pitoisuuksissa. Suurimmat pitoisuudet mitattiin syyskuussa eli kesän jälkeen ja pienimmät maaliskuussa. ”Osteoporoosin ehkäisy alkaa siis jo kasvu- ja murrosiässä”, hän muistuttaa.
Ravinto on tärkeä D-vitamiinin lähde
D-vitaminoidut elintarvikkeet ovat tuoneet helpotusta sellaisille ihmisille, jotka eivät voi syödä esimerkiksi kalaa, joka on yksi tärkeimmistä D-vitamiinin lähteistämme. ”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että parasta on saada D-vitamiinit tavallisesta jokapäiväisestä ruuasta. Kaikilla ei ole edes mahdollisuutta hankkia lisävalmisteita.”
Terveellinen ja D-vitamiinia sisältävä ravinto ei kuitenkaan yksin riitä. ”Myös liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys luuston ja lihaksiston kehitykselle. Kasvava luusto kaipaa monipuolista liikuntaa päivittäin”, Heli kertoo. ”Parhaat tulokset saavutetaan liikunnan ja ravitsemuksen yhdistelmällä, ja mielestäni kokonaisliikunnan määrä on tärkeämpää kuin se, millaista liikuntaa harrastaa.”
Aurinko armas, mutta ei meillä Pohjolassa
”Suomessa on noin kuuden kuukauden pituinen jakso, jolloin iholla ei muodostu D-vitamiinia auringon valon avulla. Jokaisella suomalaisella on siis kohonnut riski saada liian vähän D-vitamiinia”, Viljakainen huomauttaa. ”Luuston hajottajasolut syövät luuta jopa kahdessa viikossa sen määrän, jonka aikaan saamiseksi luunmuodostajasolut tekevät töitä kolme kuukautta.”
Viljakainen näkisi mielellään, että nykyistä useampiin elintarvikkeisiin lisättäisiin D-vitamiinia. Hänen mukaansa riskiryhmiä ovat murrosikäiset tytöt sekä 25–37-vuotiaat naiset ja miehet, jotka eivät juo maitoa tai syö kalaa.
Uutta tietoa äidistä ja sikiöstä
Viljakaisen viimeisin tutkimus keskittyy raskaana oleviin naisiin ja heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa. Hän kertoo, että vaikka naisten D-vitamiinin saanti on raskausaikana keskimäärin suositusten mukaista, havaittiin useilla äideillä D-vitamiinin puutosta. Tähän on puututtava, sillä on epäilty, että raskauden aikaisella D-vitamiinitilanteella saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen terveyteen. D-vitamiinin saannin turvaaminen kasvukauden ajan alkaa siis jo raskausaikana.
Lue lisää:
Lasten rasitusvammat
Lasten ja nuorten liikunta
Ravinto turvaa leikki-ikäisen lapsen kasvun
Lapsen painonhallinnassa ei puhuta kiloista
4.0 (2 arvostelua)
