Nirsoileeko lapsesi ruoan kanssa- lue vinkit!

07.01.2009

lapsen syöminen ja nirsoilu Vanhempia usein huolestuttaa, jos ruoka ei maistu lapselle ja lapsi jättää syömättä. Tavallisesti syytä huoleen ei kuitenkaan ole, mikäli lapsen kasvu on normaalia. Kausittain vähenevä ruokahalu on yleensä osa luontaista energiansäätelyä. Lapsi syö silloin, kun on nälkä. Luontainen säätely toimii hyvin, mikäli sitä ei häiritä tuputtamisella, torumisilla tai pakottamisella. Lasten ravinnontarpeissakin on eroja - myös saman perheen sisällä. Kasvun jatkuminen on merkki siitä, että lapsi syö riittävästi.

Tyypillisesti lapsen ruokahalu vähenee toisella ikävuodella, jolloin myös painonnousu ja kasvu pienenevät. Tällöin vanhemmat usein kuvittelevat jonkin olevan vialla ja ajattelevat, että isomman lapsen kuuluisi syödä enemmän.

Lapset myös kokeilevat rajojaan ruoan kanssa, joten jos vanhemmat eivät aseta rajoja, voi ruokapöydässä nousta esiin tahtojen taistelu. Lapset tarvitsevat myös totuttelua ruoan kanssa ja väillä tulee myös takapakkia. Lapset sietävät eri tavalla uutta ja erilaista.

Lapsen syömisestä ei kannata koskaan tehdä numeroa. Liika huomio voi vain lisätä lapsen kieltäytymistä ruoasta. Väkisin ruokaa ei koskaan kannata lapselle syöttää, sillä se voi johtaa jopa siihen, että lapsi inhoaa ruokaa pitkään, jopa koko elämänsä ajan. Myöskään lahjominen, "syö ruoka, niin saat karkkia", ei ole suositeltavaa. Lapsi voi ymmärtää asian niin, että ruoassa on jotain vikaa ja karkista tulee entistä suurempi herkku.

Lapsi oppii hyvistä kokemuksista ja onnistumisista - muuta keinoa ei ole!

Vinkkejä nirsoilun vähentämiseksi:

 

1. Säännölliset ruoka-ajat


Nirsoilu voi johtua myös siitä, että lapsi syö välipaloja tiheään. Tällöin lapsi ei ole nälkäinen varsinaisilla aterioilla. Säännöllisestä ruokarytmistä ja kellon ajoista kannattaa pitää kiinni; aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala rytmittävät ruokahalua sopivasti.

2. Älä pakota


Aina ruoka ei maistu, mutta usein ruokahalu on jo palannut seuraavalle aterialle tai seuraavana päivänä. Säilytä malttisi, älä koskaan uhkaile tai pakota lasta syömään. Älä myöskään vertaile hänen syömisiään muihin lapsiin.

3. Kannusta lasta


Anna lapselle hetki aikaa päättää leikkinsä ennen syömään tulemista. Kannusta lasta syömään itse, anna hänen ainakin itse yrittää ennen kuin autat häntä. Syö lapsen kanssa yhdessä tai istu ainakin hänen vieressään, älä komenna häntä syömään yksin.

4. Rauhoita ruokailu


Myös lapsi tarvitsee ruokarauhan. Pyri siis rauhoittamaan ruokailutilanne vain syömistä ja rauhallista keskustelua varten. Lelut ja kirjat kannattaa jättää pöydästä pois.

 

5. Vaali monipuolisuutta


Ruoan monipuolisuus herättelee ruokahalua. Samalla aterialla lapselle voi tarjota useita eri ruoka-aineita pieniä annoksia, sillä ne lisäävät usein syömisen määrää.

6. Näytä esimerkkiä


Lapsi oppii ottamalla mallia muista. Vanhemmat ja sisarukset näyttävät tärkeää esimerkkiä pienelle lapselle. Usein myös päiväkodin aloitus saattaa lisätä ruokahalua, kun lapsi voi ottaa mallia ikätovereistaan.

7. Anna lapselle aikaa


Tarjoa lapselle uutta makua ensin ja sen jälkeen ennestään tuttua ruokaa. Lapsen pitää maistaa ruokaa keskimäärin 15 kertaa ennen kuin hän alkaa pitää siitä. Hitaampi oppija voi vaatia aikaa enemmänkin. Älä siis luovuta ensimmäisellä kerralla, vaan tarjoa makuja lapsellesi jatkossakin.

8. Kaikilla aisteilla


Anna lapsen totutella ruokaan eri aisteilla ja keinoilla: käsin, haistelemalla ja maistelemalla. Myös ruokaan liittyvät leikit valmentavat syömiseen oppimista. Lapset kokevat myös tärkeänä, jos heidät otetaan mukaan ruoanvalmistukseen. Isommat lapset ovat kiinnostuneita elimistön toiminnasta ja siitä, mihin ruoka menee, mistä se tulee pois ja miten siitä saadaan energiaa.

9. Tukea muista vanhemmista


Mikäli syöttäjällä ei tahdo pinna riittää lapsen kanssa, kannattaa syöttämistä välillä vuorotella niin toisen vanhemman kuin esimerkiksi isovanhempien kanssa. Hankalia tilanteita on hyvä purkaa myös muiden vanhempien kanssa hiekkalaatikon äärellä, sillä toisilla voi olla annettavana arvokkaita vinkkejä ruokailun sujumisesta.

Lähteet:
Paganus, Aila & Voutilainen, Helena: Herkullista kotiruokaa lapselle. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2005.
MLL

Lue myös:
Ravinto turvaa leikki-ikäisen lapsen kasvun

Lapsen kasvisruokavalio
Keskustele aiheesta lapsen ruokailu





Arvostele artikkeli
4.0 (1 arvostelua)
Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa:
Ei pidä paikkaansa Pitää paikkansa


Lukijoiden kommentit (0)

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi



Vauvan kasvu ja kehitys - artikkelit

Vauvauinti on suositumpaa kuin koskaan

Äk­ki­näi­nen voi­si häm­mäs­ty­ä kuun­nel­les­saan ai­kuis­ten kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lu­a pien­ten vau­vo­jen vauh­dik­kaas­ta uin­ti­tuo­ki­os­ta. Vau­va­uin­ti on­kin, ni­mes­tään huo­li­mat­ta, eh­kä e­nem­män läm­pi­mäs­sä ve­des­sä leik­ki­ä ja su­kel­te­lu­ja kuin uin­ti­a. Vau­va­uin­ti on ko­ko per­heen yh­tei­nen i­loi­nen leik­ki­het­ki, mut­ta toi­saal­ta sään­nöl­li­sel­lä pu­li­koin­nil­la voi­daan vai­kut­taa...

Lue lisää »

Lapsen kasvisruokavalio

Kun kas­vis­syö­jä­per­hee­seen syn­tyy lap­si, van­hem­mat o­vat uu­den ti­lan­teen e­des­sä. Ai­kui­nen pär­jää mai­ni­os­ti kas­vis­ruo­ka­va­li­ol­la, mut­ta lap­sen ruo­ka­va­li­on suun­nit­te­lu vaa­tii pe­reh­ty­mis­tä, jot­ta lap­si sai­si tar­vit­se­man­sa ra­vin­to­ai­neet kas­vis­ruo­as­ta. Kun kas­vis­ruo­ka­va­li­on tie­tyt e­ri­tyis­piir­teet huo­mi­oi­daan, myös lap­sel­le voi­daan tur­va­ta riit­tä­vä...

Lue lisää »

Hyvät ensiaskelkengät

En­si­as­kel­ken­gät on hy­vä ot­taa käyt­töön, kun lap­si op­pii kont­taa­maan ja sei­so­maan. Lap­sen jal­ka on rus­to­mai­nen ja peh­me­ä min­kä vuok­si en­si­as­kel­ken­kien han­kin­taan kan­nat­taa­kin pa­neu­tu­a, jot­ta voi­tai­siin vält­ty­ä jal­ko­jen, var­pai­den ja kyn­sien vir­he­a­sen­noil­ta. Ken­kien ko­ko tu­li­si tar­kis­taa al­le kol­me­vuo­ti­ail­la 2-3 kuu­kau­den vä­lein, et­tei­vät ken­gät jää...

Lue lisää »

Vauvat mukaan juttuihin

Lu­ku­har­ras­tus voi al­kaa jo syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta. Tai mik­sei jo si­tä en­nen. Vau­vat kuu­le­vat ja kuun­te­le­vat jo kuu­kau­si­a en­nen syn­ty­mään­sä. He voi­vat op­pi­a tun­te­maan ko­din lem­pi­mu­sii­kin, kun äi­ti­maa­il­ma hyt­kyy sen tah­dis­sa. Koh­dun si­säl­lä ko­ko äi­din ke­ho toi­mii kai­ku­poh­ja­na, kun hän hy­räi­lee ma­ta­li­a, lem­pei­tä ää­ni­ä. Kor­ke­at ää­net he­li­se­vät...

Lue lisää »

Lasten jalkojen yleisimmät asentovirheet

A­sen­to­vir­heet ja toi­min­to­jen poik­ke­a­mat las­ten jal­ka­te­ris­sä o­vat mel­ko y­lei­si­ä. Ne voi­vat syn­ty­ä mm. koh­dun si­säi­sen pai­neen tai lap­sen kes­ko­suu­den vuok­si. Ne voi­vat myös ol­la kas­vuun liit­ty­vi­ä vai­hei­ta. O­ta tar­vit­ta­es­sa yh­teyt­tä jal­ko­jen­hoi­don am­mat­ti­lai­seen. Lat­ta­jal­ka Kai­kil­la lap­sil­la on syn­ty­es­sään lat­ta­jal­ka. Kaa­ret al­ka­vat ke­hit­ty­ä lap­sen...

Lue lisää »

Vastasyntynyt

Täy­si­ai­kai­sel­la vas­ta­syn­ty­neel­lä on flek­si­o­to­nus se­kä se­läl­lä, et­tä vat­sal­la maa­tes­sa. Vat­sal­laan hän saa kä­det har­ti­a-a­sen­toon.                                           Kä­sien tart­tu­mis­hei­jas­te kan­nat­taa var­ta­lon pai­non.                               Myös var­pais­sa on tart­tu­mis­hei­jas­te, jo­ka hä­vi­ää 10 (12) kk:n i­kään men­nes­sä.                  ...

Lue lisää »

Lapsi 3 kk

Se­läl­lä maa­tes­sa kä­det tu­le­vat kes­ki­vii­vaan. A­la­raa­jat o­vat e­del­leen kou­kus­sa.                                   Lap­si tart­tuu o­jen­net­tuun le­luun ja vie sen suu­hun­sa.                                   Pään kään­tö si­vul­le ei e­nää joh­da var­ta­lon kään­ty­mi­seen. ATN on e­del­leen heik­ko­na o­le­mas­sa.                               Trak­ti­os­sa (t­rak­ti­o­ko­e =...

Lue lisää »

Lapsi 6 kk

Se­lin­ma­kuul­la pol­vet ja var­paat­kin o­vat löy­ty­neet.                                 Trak­ti­os­sa ( = trak­ti­o­ko­kees­sa i­me­väi­si­käis­tä, jo­ka ma­kaa se­läl­lään ve­de­tään kä­sis­tä y­lös­päin) lap­si ve­tää it­sen­sä is­tu­ma-a­sen­toon.                               Is­tut­ta­es­sa lan­ne­sel­kä on suo­ris­tun­tut.                                 Vat­san­kan­na­tuk­ses­sa pää nou­see...

Lue lisää »

Lapsi 9 kk

  Lap­si is­tuu it­se­näi­ses­ti.            Suo­ja­hei­jas­teet si­vuil­le tu­le­vat e­siin.      Lap­si nou­see kier­ron kaut­ta is­tu­maan. Ta­sa­pai­no­re­ak­ti­ot is­tu­es­sa hy­vät. Las­ku­var­jo­hei­jas­te on täy­del­li­nen. Lap­si nou­see tu­ke­a vas­ten tois­pol­vi­sei­son­nan kaut­ta. Lap­si kyy­kis­te­lee tu­en va­ras­sa. Kä­sien käyt­tö on e­riy­ty­nyt. "An­taa­" e­si­neen, jos toi­nen tart­tuu...

Lue lisää »

Lapsi 12 kk

Kar­hun­käyn­ti.                                 Lap­si kä­ve­lee tu­et­tu­na.                                       Lap­si sei­soo it­se­näi­ses­ti het­ken, ot­taa en­si­as­ke­leet.                                       Kah­den pa­li­kan tor­ni syn­tyy jo nyt, vaa­di­taan 15 kk:n i­äs­sä.                                         Var­ma pin­set­ti­o­te.                              ...

Lue lisää »


Uusimmat artikkelit